Karjalan Kovimman karsinnat lähestyvät. Ensi sunnuntaina maanantaina alkava karsintaikkuna kestää heinäkuun 9. päivään saakka. Urheilijoilla on siis 13 vuorokautta aikaa tehdä parhaansa, jotta he pääsisivät kilpailemaan Kimpisen stadionille Lappeenrantaan elokuun puolivälissä.
Karjalan Kovimmassa karsinta on yksi rykäisy. Karsintasuoritus on perinteisesti jaettu muutamaan osioon, jotka suoritetaan peräkkäin. Teoriassa urheilijan on mahdollista siis tehdä suoritus kerran, ilmoittaa se Leaderboardille ja jatkaa tavanomaista treeniohjelmaansa.
Käytännössä monet jännittävät, taktikoivat, tekevät karsinnat pari kertaa ja panttaavat tulostaan viimeiseen ilmoitusajankohtaan asti.
Kirjoitimme viime vuonna syistä, miksi kenen tahansa kannattaa osallistua karsintoihin. Se on edelleen hyvä tapa mitata omaa edistymistä, verrata omia suorituksiaan tovereihinsa nähden sekä kokeilla monipuolista wodia kovalla intensiteetillä.
Nyt selvitimme, miten eri sarjoihin ilmoittautuneet urheilijat suhtautuvat karsintoihin. Ovatko ne tosiaan vain yksi treeni muiden joukossa, vai kovan stressin aihe? Haastattelimme Stefanie Hagelstamia, Matti Knaapia, Laura Hongistoa, Kim-Jussi Nurmelaa, Merituuli Kalliota, Pertti Kiiskistä, Tapio Mustosta ja Tarja Ahoa.
Karsinta on yksille jännittävä ja stressaava, toisille yksi harjoitus muiden joukossa
Stefanie Hagelstam vuoden 2014 Karjalan Kovimmassa. Kuva: Arttu Muukkonen
Monille vastaajista karsinta aiheuttaa stressiä ja jännitystä.
”Olen aikamoinen jännittäjä, joten sekä karsinnat että kisat aiheuttavat stressiä. Toisaalta se lähtee vain sillä pois, että pistää itseään likoon ja hyväksyy tappion, jos sellainen tulee, tai iloitsee, jos onnistuu”, kertoo parin vuoden tauon jälkeen kisakentille palannut Stefanie Hagelstam (CF Herttoniemi), joka karsii KK:n yleiseen naisten sarjaan.
Naisten 35+ -sarjaan karsiva Laura Hongisto (CF Lappeenranta) kertoo jännittävänsä karsintalajien julkistusta ja suorittamista samaan tapaan kuin Openeita. Jännitys tulee uniin asti. Samoin käy 40+ -sarjaan karsivalla Merituuli Kalliolla (Reebok CrossFit Turku), joka on jopa pohtinut välillä, sopiiko kilpaileminen hänelle ylipäänsä, kun se aiheuttaa niin kovaa stressiä.
”Vatsaa vääntää ja yöllä ei meinaa saada nukuttua.”
Laura Hongisto Rakkaudella Karjalasta -kisan juoksuosuudella toukokuussa 2016. Kuva: Arttu Muukkonen
Merituuli Kallio Karjalan Kovimmassa 2015. Kuva: Eino Ansio
Kaikki urheilijat sanovat valmistautuvansa karsintoihinkin huolellisesti, vaikka jännitysoireet eivät olekaan kaikilla fyysisiä. Painitaustasta ponnistava Kim-Jussi Nurmela (CrossFit Seinäjoki) on noussut vuodessa kisa kerrallaan lähemmäs top10-sijoituksia, vaikka ikää riittäisi miesten 35+ -sarjaankin. Nurmela aikaa karsia silti yleiseen.
”Ei tässä vielä olla niin hyvällä tasolla, että karsinnan voisi heittää ikään kuin aamulenkkinä. Pitää tosissaan tehdä, että saa hyvän tuloksen.”
Kim-Jussi Nurmela Karjalan Kovimmassa 2015. Kuva: Eino Ansio
Omien sarjojensa konkareille karsinta vaikuttaa olevan vain pieni osa kisakokonaisuutta. Miesten sarjaan karsiva ja tuore Sawotta-voittaja Matti Knaapi (CrossFit Kuopio) sanoo toki miettivänsä karsintaa ennakkoon, mutta yöunet sentään pysyvät hyvinä.
”Ainahan se vähän jännittää, kun pitää onnistua kerralla hyvin.”
Myös 50+ -sarjaan karsiva Tapio Mustonen (CrossFit Herttoniemi) ajattelee karsintoja treeninä. Tosin sellaisen harjoituksena, joka pitää miettiä etukäteen, harkita sopivaa tahtia ja keskittyä kunnolla.
”Meidän sarjassa on sen verran tuttuja heppuja, että aika hyvin tiedetään mitkä ovat kenenkin vahvuudet voimassa, kenellä on keuhkoja, kenellä tekniikkaa. Yleensä karsintatulokset vahvistavat sitä.”
Tapio Mustonen Karjalan Kovimmassa 2015. Kuva: Eino Ansio
Tarja Aho Karjalan Kovimmassa 2015. Kuva: Eino Ansio
Naisten mastersien 50+ -sarjaan karsiva Tarja Aho (CrossFit Hämeenlinna) näkee karsinnan testinä, josta voi selvittää sekä omaa kuntatasoa että kilpasiskojen tilannetta.
”Tavoitteena on saada mahdollisimman totuudenmukainen tilannekuva omasta kunnosta, joten teen karsinnan kerralla.”
Valmistautumiseen kuuluu pieni kevennys ja tarkka taktikointi
Karjalan Kovimman karsinta on todennäköisesti ajallisesti yli 20-minuutin show, jossa testataan niin keuhkoja, voimaa kuin tekniikkaakin. Sellaiseen rykäisyyn urheilijat sanovat valmistautuvansa kutakuinkin samalla tavalla.
Kaikki aikovat suunnitella lähipäivien treenin niin, että karsintahetkellä kroppa ja mieli olisivat tavallista enemmän levänneessä tilassa ja valmiina suorittamaan kovaa. Valmentajien kanssa mietitään järkevä taktiikka, ja sitten tehdään täysillä.
Toisaalta joillekin lepo on sanana outo, kuten satojen kilometrien maantiepyöräretkeltä Ranskasta satulasta tavoitettu 40+ -sarjaan karsiva Pertti Kiiskinen (CrossFit Seinäjoki).
”Ollaan Biarritzissa, kun karsinnat alkavat, pakko tehdä kerralla, koska aallot kutsuvat”, märkäpuvun huppua jo päähänsä vetävä Kiiskinen kuittaa.
Pertti Kiiskinen Karjalan Kovimmassa 2015. Kuva: Eino Ansio
Tosin useiden lajien harrastajana tunnistaa mahdolliset ongelmapaikat.
”Totta kai karsinnat ovat aina haaste, kun samassa sarjassa on niin paljon kovakuntoista sakkia, ja itsellä on aina muut lajit samaan aikaan päällekkäin. Mutta se on oma valinta”, myöskin pikaluistelua, maastopyöräilyä ja yleisurheilua harjoittava Kiiskinen sanoo.
Monet haastatelluista kokeilevat erilaisia versioita karsintalajeista ennakkoon. Tarja Aho tekee lämmittelywodeina kisasuorituksen lyhennettynä versiona. Mustonen saattaa kokeilla yhden kierroksen jotakin karsinnan osaa.
”Voi vähän fiilistellä, että miltä jokin tuntuu, mutta pääasiassa karsinnat ovat osa treeniä”, Mustonen sanoo.
Kerran tai kaksi täysillä – ja paluu treenimoodiin
Kaikki urheilijat sanovat panostavansa kerralla kunnolla.
”Veikkaan, että karsinta tulee olemaan fyysisesti aika rankka, eli ei sitä kovin monta kertaa pysty tekemään”, Laura Hongisto sanoo.
Aho perustelee sitä vertailemalla kilpailemiseen.
”Keskityn ja yritän tehdä mahdollisimman hyvän tuloksen. Ei kisoissakaan saa tehdä kuin kerran.”
Kertarykäisy on tavoitteena myös siksi, ettei uuteen valmistautumiseen tarvitse kuluttaa treenipäiviä, sanoo Kim-Jussi Nurmela.
”Jos jostain syystä Leaderboardilla näyttää, että on mennyt penkin alle, sitten pitää miettiä vielä että yrittäisikö uudelleen toisella viikolla. Mutta toivotaan, että saa kerralla sisään, niin voi jatkaa loppuviikon ohjelman mukaisia treenejä.”
Kun oma suoritus on tehty, on aika odotella kilpakumppaneiden tulosilmoituksia ja miettiä, pitääkö vielä tehdä sittenkin uudelleen. Liikaa ei kannata muiden tuloksia tuijottaa, sanoo Stefanie Hagelstam.
”Ykköstavoite – ja oikeastaan ainoa tavoite – on päästä mukaan kisoihin. Tietenkin jos sijoittuu hyvin, tuo se itsevarmuutta, mutta kisat ovat sitten kokonaan eri asia. Ensin täysi panostus karsintoihin.”
Matti Knaapi Karjalan Kovimmassa 2015. Kuva: Eino Ansio
Parhaimmillaan karsinnoissa voi tehdä omia ennätyksiään. Niin kävi myös viime vuonna Karjalan Kovimman karsinnassa Matti Knaapille, joka tempaisi 100 kiloa, vaikka aiempi ennätys oli 92,5:n luokkaa.
”Kyllä siihen panostaa, kun tuloksella on merkitys. Se ei ole vain harjoitus, jota voi analysoida myöhemmin, vaan tulos on tehtävä kerralla tai sitten joutuu tekemään kahdesti. Muistan, että vuosi sitten oli stressitön olo. Myös hyvä keskittyminen ja panostus auttoivat siihen, että oma ennätys tuli.”
—
Ilmoittaudu Karjalan Kovimman karsintaan täällä. Karsinta-aika 27.6.-9.7.2016.
Hanki pääsylippusi Karjalan Kovimpaan ennakkoon täältä. Kisat 12.8.-14.8. Perjantain iltakilpailu on yleisölle ilmainen tapahtuma.